Kirjoittajina:
Tuovi Hakulinen-Viitanen, projektipäällikkö Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus
Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö


Perhe on lapsen kehityksen tärkein ympäristö. Vanhempien parisuhteen laatu heijastuu perheen tunneilmastoon ja niin myös lapsen hyvinvointiin.


Yhteenkuuluvuuden tunne on parisuhteen tukiranka, jota puolisoiden on vaalittava. Lapsen syntymä muuttaa aina myös vanhempien suhdetta. Puolisot toimivat ensi sijassa vanhempina ja unohtavat hoitaa keskinäisiä välejään. Isä saattaa jäädä ulkopuoliseksi äidin keskittyessä vauvaan. Pahimmassa tapauksessa äiti on alakuloinen synnytyksen jälkeen eikä saa tukea puolisoltaan.

Tutkimusten mukaan vanhemmat iloitsevat lapsestaan, mutta perheen arkea leimaa usein kiire, väsymys ja velvoitteiden taakka. Ne lisäävät eroamisriskiä, joka on korkeimmillaan ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Tässä vaiheessa perheen ulkopuolinen tuki voi auttaa vanhempia tarkastelemaan tilannetta uudesta näkökulmasta.

Äitiys- ja lastenneuvolassa on oltava mahdollisuus tukea parisuhdetta, jo lapsen hyvinvoinninkin näkökulmasta. Uudessa lastenneuvolaoppaassa suositellaan, että neuvolassa kiinnitetään huomiota lasta odottavien ja kasvattavien perheiden parisuhteeseen. Neuvolassa tulee huomioida myös yksinhuoltajavanhempien lähi-ihmissuhteiden merkitys.

Yhtenä keinona tukea vanhempia suositellaan nk. voimavaralomaketta, jonka terveydenhoitaja antaa neuvolasta vanhempien täytettäväksi kotiin. Halutessaan vanhemmat voivat keskustella esiin nousseista asioista neuvolassa. Saatujen kokemusten mukaan voimavaralomakkeet helpottavat keskustelua mieltä painavista asioista vastaanotolla. Ne lisäävät myös vanhempien keskinäistä keskustelua kotona.
Parisuhteen tukeminen neuvolatyössä ei tarkoita parisuhdeterapiaa, vaan uskallusta ja mahdollisuutta käsitellä etukäteen perhe-elämän muutoksia. Monelle vanhemmalle riittää kysymys: Miten jaksat? Jo pelkkä keskustelu auttaa monesti löytämään vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Myös neuvolasta käsin tehdyt kotikäynnit antavat työntekijälle tietoa perheen arjesta.

Neuvoloissa käsitellään parisuhdeasioita myös perhevalmennuksessa. Sen sisältö on tuoreen valtakunnallisen äitiys- ja lastenneuvolaselvityksen mukaan monipuolinen. Lapsen syntymän, hoidon ja kasvatuksen lisäksi käsitellään parisuhdeasioita, seksuaalisuutta ja vanhemmuuteen kasvua. Perhevalmennukset houkuttelevat myös isiä neuvoloihin.

Lapsen synnyttyä perheille voidaan tarjota erilaisia ryhmätapaamisia ja auttaa vanhempia saamaan vertaistukea toisiltaan. Esimerkiksi Kataja – Kestävän parisuhteen kasvu ry. on kouluttanut vertaispareja ja terveydenhoitajia käsittelemään parisuhdeasioita osana perhevalmennusta.

Terveysalan koulutuksessa on tärkeää syventää alaa opiskelevien eli tulevien työntekijöiden valmiuksia tukea parisuhdetta. Valtakunnallisen neuvolaselvityksen mukaan neuvoloissa toimivista terveydenhoitajista hieman yli kymmenesosa oli saanut koulutusta parisuhdeasioihin, mutta kaksi kolmasosaa heistä toivoi itselleen lisää koulutusta. Neuvolatyötä tekevien täydennyskoulutusta järjestettäessä on parisuhdeasiat otettava yhdeksi koulutusteemaksi.

Parisuhteen tukeminen äitiys- ja lastenneuvoloissa edellyttää moniammatillista yhteistyötä muun muassa perheneuvoloiden ja perheasiain neuvottelukeskusten työntekijöiden kanssa. Jos perheen ongelmat ovat kärjistyneet, terveydenhoitaja voi näin kanavoida perheille monipuolista tukea.

Neuvolat tavoittavat pienten lasten vanhemmat, sillä lähes kaikki lapsiperheet käyvät neuvolassa. Kuntien on pidettävä huolta siitä, että osaavaa henkilökuntaa on neuvoloissa tarpeeksi.